Valikko

Unessakävelyllä valvontayhteiskuntaan? - Kymmenen trendiä jotka meidän on tunnettava



7. Internetin valvonnan yksityistäminen

Sähköisen tilan valtaus on osa laajenevaa verkkokapitalismia. Verkkokapitalismiin liittyy jatkuvia valtataisteluja keskeisten internet-toimijoiden kesken (Manjikian McEvoy 2010). Internetin kaudella tiedon hallinnoijiksi on syntynyt monia erilaisia tahoja: verkkoteknologioiden tuottajia, laitteisto- ja ohjelmistotoimittajia, hakukoneyrityksiä, sosiaalisen median yrityksiä, datan ja sisältöjen tuottajia ja markkinointiyrityksiä. Näiden uusien sidosryhmien kasvava vaikutus perustuu osin ilmeiseen konvergenssitrendiin: sisältöjen, median ja erilaisten verkkoon liittyvien teknologioiden yhdentymiseen. Vaikutus näkyy myös kaupallisten yritysten tehokkuutta lisäävinä yhteensulautumisina.

Kaikki edellä mainitut osapuolet, kustantajien ja tiedotusvälineiden ohella, voivat säädellä käyttäjien pääsyä tietoon. Kuitenkin yritysten kapasiteetti on ylittänyt internet-sensuurin aiempien vaiheiden mittasuhteet: nämä yritykset voivat paitsi säädellä sisältöjä myös hallita viestintää ja tietovirtoja tai tarkkailla käyttäjien toimintaa ja viestintää tietovalvonnan avulla. Ne voivat myös säädellä pääsyä henkilöihin liittyviin tietoihin.

Hallitukset ovat myös ottaneet huomioon näiden tahojen mahdollistaman valvonnan; Euroopassa ja USA:ssa hallitukset ovat yhä enemmän painostaneet välittäjiä ja verkkoyhteyksien tarjoajia suoraan tai epäsuoraan verkkoliikenteen valvontaan ja seurantaan. Syyt vaihtelevat verkon teknisen toimivuuden takaamisesta tekijänoikeusrikkomusten valvontaan (EDRI 2011).

Yksityisten yritysten keskeinen rooli valvonnassa mahdollistaa myös taloudellisen sensuurin. Hallitsevat yritykset voivat yrittää vallata markkinat, vaikuttaa sopimusehtoihin ja toimintamalleihin. Ne voivat vaikuttaa käyttäjien oikeuksiin määrittelemällä, missä määrin käyttäjät voivat hallita tietojaan tai säännellä tietovirtojaan. Nämä uhkakuvat eivät ole vain filosofisia, sillä esimerkiksi Applea syytetään parhaillaan e-kirjakartellista(Whittaker 2012).

Määräävä markkina-asema on vaikuttanut myös liiketoimintamalleihin, kuten jakelupolitiikkaan. e-lehtiä voidaan myydä kalliina lehtipaketteina, ilman että muita vaihtoehtoja olisi tarjolla. Artikkelien saatavuus voidaan taata vain tietyksi ajaksi ja sen jälkeen jo maksetut numerot voidaan vetää pois käytöstä (McDermomtt 2012). Kaiken kaikkiaan tieteellisen tiedon hinta on jatkuvasti noussut, mikä uhkaa tutkijoiden ja oppilaitosten ja korkeakoulujen tiedonsaantia (Panitch & Machalak 2005, White & Creaser 2007). Kalliisiin tietokantoihin ei ole enää jokaisessa yliopistossa varaa. Kun tiedonsaanti rajautuu tiedon hinnan vuoksi, laadukas tutkimus voi eriytyä eliittiyliopistoihin ja oppilaitoksiin madaltaen oppimisen ja tutkimuksen laatua muissa oppilaitoksissa (Lessig 2011).

Kaupan keskittymis- ja konvergenssikehitys vaikuttaa epäedullisesti myös kuluttajiin ja välittäjäorganisaatioihin kuten kirjastoihin. Vaihtoehtoiset sisällöt vähenevät ja neuvottelumahdollisuudet pienenevät. Suurten toimijoiden lakimiehet panevat pienemmät yksittäiset toimijat ahtaalle.