Valikko

Etusivu >> Artikkelit >> Unessakävelyllä valvontayhteiskuntaan? - Kymmenen trendiä jotka meidän on tunnettava >> 8. Kiristyneet tekijänoikeudet ja patenttilait kaventavat pääsyä tietoon

Unessakävelyllä valvontayhteiskuntaan? - Kymmenen trendiä jotka meidän on tunnettava



8. Kiristyneet tekijänoikeudet ja patenttilait kaventavat pääsyä tietoon

Tiedon kulkua ja tiedon käyttöä on viime aikoina rajoitettu ja säädelty erityisesti tekijänoikeuslainsäädännöllä. Yritykset käyttävät myös patentteja riistääkseen muilta käyttäjiltä virtuaalisen tilan (Gustin 2012). Patentointi voi lopulta uhata tieteen tulevaisuutta.

Käyttäjille tekijänoikeusrajoitukset näyttäytyvät yhä kovenevina toimenpiteinä, kuten teosten kohtuuttoman pitkinä suoja-aikoina. Pitkät suoja-ajat estävät julkaisujen digitoinnin verkkoon yleistä käyttöä varten esimerkiksi kirjastoissa ja museoissa (McDermott 2012). Käytännössä kaikki 1900-luvun tärkein aineisto on kaupallisesti suojattua siitä huolimatta, että nämä asiakirjat eivät ole välttämättä saatavilla edes kirjakaupoista. Paradoksaalisesti nykytilanne ei tuo voittoja kenellekään. Eikä pitkä suoja-aika noudata julkaisujen kierron syklejä ja niiden käytön paradigmoja.

Kirjastoille ja museoille myönnetyt poikkeussäännökset ovat myös vähentymässä. Tämä merkitsee uusia esteitä kansalaisten tiedonsaannille tulevaisuudessa. Yleiset kirjastot käyvät ankaraa kamppailua e-kirjojen lainausoikeuksista (Coffman 2012). Ilman mahdollisuutta lainata e-kirjoja ne jäävät armotta verkkokehityksen ulkopuolelle. Tekijänoikeudet aiheuttavat kirjastoille myös käytännön ongelmia, joihin ei ole helppoja ratkaisuja. Kuka tietää, ketkä ovat 1930-luvun sanomalehtien oikeat oikeudenomistajat? Miksi vanhoja lehtiä ei voi tuoda vapaasti verkkoon kohtuullista korvausta vastaan?

Omistusoikeuksista on siirrytty käyttöoikeuksiin. Parhaimmillaankin käyttäjä, kuten kirjasto, voi lainata tai lisensoida julkaisun käyttöönsä joksikin aikaa (McDermott 2012). Jos sama julkaisu on myöhemmin tarpeen, se on hankittava uudelleen. Nämä käytännöt synnyttävät uudenlaisia pelkoja. Onko julkaisua enää edes olemassa markkinoilla 10 vuoden päästä muodossa, jossa se voidaan lukea? Mitä julkaisuja kirjastoissa on 10 vuoden päästä? Nämä näkökulmat herättävät uusia kysymyksiä tiedonsaannin rajoituksista.

Virtuaalisesta tilasta taistellaan jatkuvasti. Kuka omistaa sen ja kuka säätelee sitä? Kenellä ovat oikeudet sen sisältöihin ja kuka saa niistä voittoa? Kuten Hamilton ja Moon ovat osoittaneet, nyt on aika vaikuttaa tähän kehitykseen. Tekijänoikeuslainsäädäntö on edelleen muutoksessa. Tulevaisuus näyttää, tuleeko internetin rakenteista joustavia vai tukevatko tekijänoikeuslainsäädännön muutokset vanhoja malleja ja teollisuuden lobbareiden etuja (Hamilton & Moon 2012).