Valikko

Etusivu >> Pedagogiikka >> Elokuva

ELOKUVAT, TV-OHJELMAT JA PELIT

Tässä kokonaisuudessa esitellään ensin perustietoja elokuva-, tv- ja pelisensuurista. Samassa yhteydessä on pieniä tehtäviä.

Laajemmat tehtävät elokuvista ja peleistä ovat kokonaisuuden loppupuolella.

Lain perusteella kieltäminen

Elokuva, video, dvd-tallenne tai tietokonepeli voidaan kieltää rikoslain perusteella. Tällöin päätöksen tekee oikeusistuin. Kyseessä ei siis silloin ole mikään sensuuriviranomainen eikä kieltoa pidetä sensuuritoimenpiteenä.

Rikoslain perusteella voidaan kieltää kuvaohjelmia, jotka sisältävät

  1. kiihotusta kansanryhmää vastaan
  2. eläinrääkkäystä (eläinsuojelulaki)
  3. uskonrauhan rikkomista
  4. raakaa väkivaltakuvausta
  5. eläinpornografiaa
  6. lapsipornografiaa tai
  7. väkivaltapornografiaa

Listat ovat länsimaissa varsin yhteneväisiä, mikä kertoo yhteisestä arvoperustasta. Kuitenkin esimerkiksi eläinporno on sallittua elokuvissa Ruotsissa ja väkivaltaporno Tanskassa ja Hollannissa. (Katso esimerkiksi uutinen )

  • Ennen uuden lain voimaantuloa poliisille esitettiin esimerkiksi seuraava tutkintapyyntö. Tutustu tapaukseen.

 

Ei aikuissensuuria

Elokuvien aikuissensuurista luovuttiin Suomessa vuoden 2001 alussa. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että kukaan toinen aikuinen ei voi määritellä, mitä toinen aikuinen saa katsoa. Käytännössä esimerkiksi poliittiset syyt eivät siis johda elokuvasensuuriin maassamme. Ulkopoliittiset syyt ovat olleet käytössä ahkerimmin 1930-luvulla, sotien ja kylmän sodan aikana. Aikojen saatossa Suomessa on rajoitettu eniten saksalais-, amerikkalais- ja neuvostovastaisuutta.

Aikuissensuurilla on pitkät perinteet. Ilmeisesti maailman ensimmäinen elokuvasensuuripäätös on vuodelta 1896 Venäjältä: poliisi takavarikoi Lumiéren elokuvan, jossa tsaari tanssi ”kiintymyksensä kohteen kanssa”. Myöskään kirkonmenoja, pappeja ja munkkeja ei yleensä saanut kuvata. Samana vuonna Amerikassa kiellettiin siveellisyyssyistä suudelma elokuvassa The Kiss.

Valtion elokuvatarkastamo (1946 - 2011)

Vuoden 2011 loppuun saakka Valtion elokuvatarkastamo tarkasti ennakolta alaikäisille tarkoitetut kuvaohjelmat ja asetti niille lainvoimaiset, sitovat ikärajat. Vuoteen 2001 sen tehtävänä oli tarkastaa myös täysi-ikäisille esitettävät ja levitettävät kuvaohjelmat. Ennen yhtenäistä valtiollista tarkastamoa saattoi käydä niin, että poliisi antoi jossain kaupungissa luvan esittää sellaisen elokuvan, joka jossain toisessa kaupungissa oli kielletty.

Tarkastamolla oli mahdollisuus poistaa kohdat, jotka voivat olla lapsille haitallisia, mutta niin ei koskaan tehty, vaan turvauduttiin vain ikärajojen asettamiseen. Tarkastamo ei voinut kokonaan kieltää ohjelmia. Elokuvatarkastamosta luovuttiin, koska Internetin myötä valvottavaa materiaalia oli yksinkertaisesti liikaa.

Televisiota laki kuvaohjelmien tarkastamisesta ei koskenut, vaan sitä sääteli laki televisio- ja radiotoiminnasta. Sen mukaan tv-toiminnan harjoittajan oli huolehdittava siitä, että lapsille haitalliset ohjelmat on lähetettävä sellaiseen aikaan, jolloin lapset eivät tavallisesti katso televisiota.

MEKU (Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus)

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus on vuoden 2012 alusta toimintansa aloittanut uusi Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva virasto, jonka tehtäviä ovat kuvaohjelmien tarkastamisen valvonta ja mediakasvatuksen edistäminen. MEKU siis valvoo tv-ohjelmien, elokuvien ja pelien tarjontaa ja vastaanottaa yleisön ikärajoista tekemiä oikaisuvaatimuksia, kouluttaa luokittelijat ja valvoo heidän toimintaansa.

Käytännössä MEKU ei aseta ikärajoja, vaan nykyään elokuvien ja kuvatallenteiden levittäjät asettavat ikärajat itse. Toki niidenkin on toimittava yhtenäisten ohjeiden mukaan. Uusi kuvaohjelmalaki on löydettävissä Finlexin sivuilta.

  • Mitä ongelmia voi seurata siitä, että tarkastusvastuu on levittäjillä itsellään?
  • Ikärajat ovat kaikille sallittu, 7, 12, 16 ja 18. On sanottu, että K-12 ja K-16 kaipaisivat väliinsä tasoittavaa ikärajaa, sillä levittäjät saattavat helposti valita hankalissa tapauksissa alemman, niille enemmän tuloja tuovan, ikärajan, josta todennäköisesti sitten seuraa valituksia ja kiistoja. Mitä mieltä itse olet asetetuista ikärajoista? 

 

Ikärajaperusteita

Ikärajojen asettaminen on keskeisimmin lastensuojelua ja vanhempien kasvatusvastuun tukemista. Toiminta perustuu tutkimuksiin. Lisäksi toimintaa ohjaa maan elokuvakulttuuri.

Elokuva vaikuttaa suoraan tunteisiin ja ohjaa mielikuvitusta enemmän kuin kirjalliset tuotteet. Lapsella ei ole kykyä asettaa näkemäänsä tietynlaiseen kategoriaan, etäännyttää tai jalostaa mielessään, kuten aikuisella. Luettuun ja kuultuun lapsi itse luo kuvat oman kehitystasonsa mukaan, jota ei pysty ylittämään.

Nuoret ovat kuvaohjelmien suurin kuluttajaryhmä. Ikäluokituksessa lähtökohtana on keskivertolapsi. Suojattomimmat lapset ovat siksi vaaravyöhykkeellä.

Ikärajakriteereitä ovat väkivalta, seksi, ahdistus ja päihteet. Ne käsitellään seuraavassa yksityiskohtaisemmin.

  1. Väkivalta
  2.  Mediaväkivalta vaikuttaa tutkimusten mukaan alaikäisten kykyyn hallita aggressiivisia yllykkeitään ja aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Se voi myös tehdä ihmisen välinpitämättömäksi todellista väkivaltaa kohtaan ja antaa vääristyneen kuvan väkivallan seurauksista. Runsas väkivaltaviihteen seuraaminen saa aikaan myös väärän kuvan yhteiskunnassa esiintyvän väkivallan määrästä ja laadusta - pelko ja epäluottamus leviää, ja väkivaltakuvitelmat rajoittavat elämää. Vaikutus on vahvin psyykeltään hauraisiin, sosiaalisesti irrallisiin ja ennestään väkivaltaisiin lapsiin.

    Väkivaltaviihdettä katsotaan toisaalta stimulaation saamiseksi, toisaalta tunteiden tasaamiseksi. Sen ei kuitenkaan ole todettu purkavan paineita, niin kuin katharsis-teorian vulgaariversio väittää. Tutkimustulokset ovat jonkin verran vaihtelevia, koska laboratorio-olosuhteissa ihmiset käyttäytyvät ainakin aluksi eri tavoin kuin normaalisti ja haastattelututkimuksissa pyrkivät vastaamaan odotusten mukaan. Myös kenttätutkimuksissa on omat virhemahdollisuutensa. Tutkimustulosten yleislinja on kuitenkin yhdensuuntainen: väkivaltaviihteen vaikutuksia olennaisempia ovat katsojan omat kokemukset, käsitykset muista ihmisistä, perhe, koulu, ystävät, ympäristön arvot ja normit.

    Väkivaltaan liittyvät luokittelukriteerit ovat nähtävillä MEKUn sivuilla

    • Poliisin tutkijoiden vuonna 2002 julkaistun selvityksen mukaan lähes 50% nuorten tekemistä henkirikoksista ja niiden yrityksistä on sellaisia, joihin on otettu mallia väkivaltaviihteestä. Väkivallalle, jopa tappamiselle, ei usein ole kunnon motiivia, uhrit ovat tekijöilleen tuntemattomia, on haluttu vain kokeilla, miltä lyöminen, puukottaminen tai ampuminen tuntuu. Monelle on järkyttävä yllätys, että uhri ei ponnahdakaan ylös vaan kuolee. Tästä syystä syyttävä sormi on osoitettu väkivaltaviihteeseen. Tällöin jää helposti huomaamatta, että väkivaltaviihde voi selittää tekotapaa, mutta itse väkivallan syyt ovat syvemmällä. Suomi on aina ollut väkivaltainen maa. Pohtikaa väkivaltaviihteen hyviä ja huonoja puolia aiemmin esitetyn ja MEKUn sivuilta lukemanne perusteella.

     

  3. Seksi
  4. Seksiin liittyvät ikärajaperusteet ovat luettavissa MEKUn sivuilta

    Seksikuvausten vaikutusta on tutkittu vähemmän kuin väkivaltakuvausten. Tanskassa pornon vapauttaminen vuonna 1969 ei lisännyt raiskaustapauksia. Seksin ylikorostumisesta mediassa on kuitenkin haitallisia seurauksia etenkin lapsille ja nuorille. Lapsi kokee helposti kiihkeän yhdynnän näkemisen pelottavaksi ja ahdistavaksi, koska yhdistää sen mielessään väkivaltaan. Vakavin vaikutus saattaa olla hämmennys- ja häiriötila seksuaalisen identiteetin kehittymisessä. Pornografia pelkistää ihmisen seksuaalisuuteensa ja luo yksipuolisia kuvia seksuaalisuudesta. Se nostattaa nuorille vääränlaisia odotuksia ja tarpeita.

    • On sanottu, että pornoa katsovat alaikäiset pojat luulevat esimerkiksi, että heidän on pystyttävä valtavaan määrään peräkkäisiä erektioita, koska he eivät tule ajatelleeksi, että elokuvaa ei yleensä kuvata yhdellä otolla vaan vaikkapa useiden päivien ajan. Mitä muita vääristyneitä käsityksiä elokuvista voi mielestäsi saada?

    Pehmeän pornon ikäraja oli aiemmin 15 vuotta, nyt 16, kovan 18. Soft core -pornossa yhdynnät eivät ole aitoja tai aidot yhdynnät on leikattu tai hämärretty, hard core -pornossa yhdyntä näytetään yksityiskohtaisesti lähikuvissa. Määritelmä on muutostilassa: hc-porno sisältää yhä useammin hakkaamista, sidontaa, silpomista, jopa murhia.

    • Selvitä, mitä tarkoitetaan niin sanotuilla snuff-elokuvilla.
    • Katso seksiin liittyvät ikärajojen määrittelykriteerit MEKUn sivuilta ja arvioi niiden avulla ainakin kahden elokuvan tai televisio-ohjelman ikäraja tulevien kahden viikon aikana.

    Normaalipornografia - siis ei rikollinen - voidaan määritellä vapaaehtoisten, puolustuskykyisten aikuisten väliseksi avoimeksi seksiksi. Usein on vaikea tietää, täyttyvätkö nämä kriteerit. Porno on kansainvälistä suurteollisuutta, joka on suurelta osin yhteydessä prostituutioon ja nais- ja lapsikauppaan. Pornoelokuvia tehdään ja katsotaan enemmän kuin kaikkia muita elokuvia yhteensä. Kovan pornon esittäminen alle teini-ikäisille on rikos. Epäsuoraa hyväksikäyttöä vakavampaa on lasten seksuaalinen hyväksikäyttö kuvatallenteiden tekemisessä.

  5. Ahdistus
  6.  

    Ennen lakiuudistusta laissa puhuttiin kauhun herättämisestä. Uudessa laissa se korvattiin ilmauksella ”ahdistuksen aiheuttaminen”. Näin haluttiin irrottautua sensuurin kohdistumisesta pelkkään kauhuelokuvien genreen.

    Kauhun viehätys on hallitun pelon kokemisessa. Kauhun kokeminen viihteenä edellyttää kuitenkin sellaisia psyykkisiä valmiuksia, joita voinee olla vasta teini-iästä lähtien. Lapselle kauhu voi aiheuttaa pitkäaikaisia ahdistus- tai pelkotiloja. Harrastajayhteisö ja asiantuntemus muodostavat suojamuurin genren faneille. Kauhun eri alalajeja (esimerkiksi teinikauhuparodiat tai splatter) on ikäraja-arvioinnissa käsiteltävä omina erityislajityyppeinään ja kutakin niistä omaa historiaansa vasten.

    • Mitä tarkoitetaan splatter-kauhulla?
    • Millä keinoilla parodisuus saadaan aikaan kauhuparodioissa?
    • Katso ahdistukseen liittyvät ikärajojen luokittelukriteerit MEKUn sivuilta ja arvioi niiden perusteella ainakin kahden elokuvan tai televisio-ohjelman ikäraja tulevan kahden viikon aikana.
    • Tarkastele luokittelukriteerejä ja mieti, millaisiin muihin lajityyppeihin ahdistus tavallisesti liittyy kuin kauhuelokuviin.

     

  7. Päihteet
  8.  

    Päihteiden käytön esittäminen sinänsä ei ole kiellettyä. Lapsen psyykkiseen kehitykseen haitallisesti vaikuttavana voidaan pitää päihteiden käytön ihannointia ja käytön kuvaamista arkisena ja ongelmattomana asiana.
    Ikärajakriteerit ovat nähtävillä MEKUn sivuilla

    • Ikärajoista ei aina päästä yksimielisyyteen. Viime ajoilta keskustelua herättänyt tapaus on esimerkiksi dokumentti Reindeerspotting. Lue ainakin sivu Elokuvan korkea ikäraja on tekopyhää ja ota kantaa elokuvan ikärajaan. Katso keskustelun pohjaksi päihteisiin liittyvät ikärajakriteerit MEKUn sivuilta.

 

Tv-ohjelmien sensuuri

Valtakunnalliset tv-yhtiöt ovat sopineet niin sanotuista vedenjakajakellonajoista, joilla määritellään, mihin kellonaikoihin eri-ikäisille luokiteltuja ohjelmia lähetetään:

  • ikäraja 12 kello 17
  • ikäraja 16 kello 21
  • ikäraja 18 kello 23.

Muitakin mahdollisia käytäntöjä tv-sensuuriin on olemassa. Esimerkiksi USA:ssa ja Kanadassa on käytössä sensuurisiru, mutta sellaista käytäntöä ei Suomeen haluttu, koska lapset osaavat ohittaa sirun ja se poistaa kaiken vastuun tv-yhtiöiltä. 

  • Työssäkäyvät aikuiset ovat kritisoineet aikarajoja siksi, että monet heitä kiinnostavat ohjelmat alkavat niin myöhään, että niitä ei jaksa seurata. Mitä mieltä olet tästä? Mitä keinoja voisi olla aikarajojen sijaan?

Ohjelmat on merkitty ikärajatiedoin ja symbolein, joissa mainitaan, jos ne sisältävät väkivaltaa, seksiä tai päihteiden käyttöä tai voivat aiheuttaa ahdistusta. (Katso merkinnät ja esittelyvideo MEKUn sivuilta)

Kaikki luokitellut ohjelmat ilmoitetaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKUn ylläpitämään kuvaohjelmaluetteloon.

Uutis- ja ajankohtaisohjelmat on vapautettu ennakkotarkastuksesta ja luokittelusta. Tämä päätös perustuu siihen, että vapaa tiedonvälitys on demokraattisessa yhteiskunnassa niin tärkeä arvo, että sitä ei rajoiteta kuin aivan poikkeustapauksissa. Toki kuvamateriaali on myöhäisuutisissa erilaista kuin lastenohjelmien lähellä esitettävissä lähetyksissä.

Pelien valvonta

Keväällä 2003 otettiin myös Suomessa käyttöön yleiseurooppalainen pelien ikäluokitusjärjestelmä PEGI. Kannattaa huomata, että luokitus kertoo pelin sopivuudesta/haitallisuudesta lapselle, ei sen pelattavuudesta, laadusta tai vaikeusasteesta. Samalla tavoin elokuvien ja kuvaohjelmienkaan ikärajat eivät ole suosituksia tietyn ikäisille: kaikille sallittu ohjelma ei tarkoita lastenohjelmaa, vaan sitä, että ohjelma ei ole lapsille haitallinen.

  • Miten vastaisit seuraavaan 9-vuotiaan kysymykseen? (MEKUn vastaus)

    Moi! Olen 9.v Saisinko minä pelata GTA IV:tä Vaikka se onkin 18 vuotiaille? Äiti kyllä on vieressä katsomassa kun pelaan mutta saisinko minä pelata sitä jos en tapa siinä tai tee mitään pahaa? :D

 

LAAJEMPIA TEHTÄVIÄ ELOKUVIIN JA PELEIHIN

  1. Valitkaa viisi elokuvatraileria eri genreistä ja miettikää edellä annettujen perusteluiden (väkivalta, seksi, ahdistus, päihteet) pohjalta, minkä ikärajan antaisitte elokuville. Elokuvien yhteydessä esitettävillä trailereilla ei saa olla korkeampi ikärajaluokitus kuin itse elokuvilla.
  2. Ota selvää, mitä ovat PEGI ja ESRB. Katso niiden syntyhistoria ja selvitä, mitkä pelit ovat herättäneet eniten keskustelua niiden piirissä. Selvitä myös, millaisia ovat vastaavat järjestelmät muissa valtioissa. (Wikipediasta on apua.)
  3. Tähän kirjojen ja elokuvien listaan on koottu teoksia, joissa käsitellään valtaa, vallankäyttöä ja ihmisoikeuksia. Samankaltainen tehtävä löytyy sivustolta kohdasta Kirjoita, jossa aiheen käsittely johtaa tuotettavaan tekstiin.
    Käykää 4 - 6 opiskelijan ryhmiin. Valitkaa ryhmän luettavaksi kiinnostavasta aiheryhmästä yhteinen kirja tai kaksi teosta, jos teoksia on vaikea saada. Katsokaa samasta teemasta yhteinen elokuva.
    1. Keskustelkaa, miten teokset kuvaavat aihettaan. Miten teosten päähenkilöt kokevat elämäntilanteensa? Kenellä on valta päättää heidän elämästään? Mihin valta perustuu? Voitte myös pohtia, miten kirjalla ja elokuvalla yritetään vaikuttaa katsojaan? Millaisia ajatuksia teokset synnyttävät?
    2. Valmistelkaa ryhmässä katsomanne elokuvan pohjalta suullinen arvostelu tai suosittelu. Kiinnittäkää huomionne esimerkiksi seuraaviin asioihin: elokuvan lajityyppi ja tekijätiedot, päähenkilö ja näyttelijätyö, elokuvan visuaalisuus (kuvaus, leikkaus, lavastus, puvustus, maskeeraus) ja äänimaailma sekä mahdolliset tehosteet. Muistakaa keskittyä erityisesti elokuvan teemaan, symboliikkaan ja merkityksiin.
  4. Koulukinon sivuilla on tehtäviä lähes kaikkiin seuraaviin elokuviin, jotka käsittelevät jollain tapaa sensuuria tai vaiettuja aiheita tai ovat jotenkin joutuneet hankaluuksiin sensuurin kanssa:
    • Aavikon kukka
    • Australia
    • Ben X
    • Borat
    • Bruno
    • Diktaattori (Chaplinin ja Baron Cohenin)
    • Iron Sky
    • Kaksipäisen kotkan varjossa
    • Katastrofin aineksia
    • Kosto
    • Mama Africa
    • Milk
    • Miral
    • Naisen kivitys
    • Näkymätön  Elina
    • Pariisin vainotut
    • Piiat
    • Puhdistus
    • Pyhän kirjan varjo
    • Sinivalkoinen valhe
    • Säilöttyjä unelmia
    • Väritetty totuus

    1. Katsokaa jokin elokuva yhdessä ja keskustelkaa siitä Koulukinon sivuilla olevien tehtävävinkkien pohjalta.
    2. Jokainen voi valita listalta itseään kiinnostavan elokuvan ja katsoa sen ja kirjoittaa elokuvasta lyhyen arvostelun tai esseen, jossa keskeisenä näkökulmana on sananvapaus.
    3. Voitte valita ryhmissä katsottaviksi kaksi elokuvaa / ryhmä. Ryhmät valitsevat katsomistaan kahdesta elokuvasta sen, jota haluavat suositella muille. (Valinnan tekemisen pohjaksi voit vielä varmistaa ongelmanratkaisukeskustelun kulun.) Jokaisen ryhmän edustaja tulee esittelemään oman ehdotuksensa, ja sen perusteella valitaan luokan yhteinen elokuva.