Valikko

Etusivu >> Pedagogiikka >> Lehdistö

LEHDISTÖ JA SANANVAPAUS

Tässä osiossa tarkastellaan lehdistön roolia sananvapauden puolustajana.

1. ERILAISIA TEKSTILAJEJA

Uutisointi pyritään pitämään neutraalina, vaikka tietenkin jo julkaistavan uutisen valinta on arvokysymys. Osa teksteistä puolestaan luokitellaan vaikuttaviksi tekstilajeiksi. Tekstilajin tuntemus on avain tekstin ymmärtämiseen: se ohjaa tietynlaiseen lukutapaan ja auttaa tajuamaan, mihin teksti pyrkii. Seuraava tehtävä auttaa varmistamaan, että tunnistat eri tekstilajit ja tiedät niiden määritelmät.

Tekstilajit eroavat toisistaan esimerkiksi kohdeyleisön, julkaisupaikan, tyylin, rakenteen ja tekstin tavoitteen suhteen, ja niiden tuntemus helpottaa sekä viestin ymmärtämistä että omaa kirjoittamista.
Tehtävissä voi käyttää hyödykseen sekä Internetiä että painettuja julkaisuja. Etsi ja lue kolme jokaista pyydetyn vaikuttavan tekstilajin edustajaa, kirjoita muistiin lähdetiedot (kirjoittaja, tekstin otsikko, julkaisuaika ja -paikka) sekä vastaa kysymyksiin.

a. Arvostelu
Arvostelujen lähdetiedot:
Kuvaa lyhyesti arvostelujen käsittelemiä aiheita ja selvitä arvostelijan keskeinen mielipide.
Millaiselle yleisölle arvostelut on kirjoitettu? Miten teksteistä huomaa mahdollisesti erilaiset kohderyhmät?
Millaisia yhtäläisyyksiä huomaat arvostelujen rakenteessa? Mitä kerrotaan aluksi, mihin kirjoittaja päättää tekstinsä?
Pohdi, millaisia tavoitteita ja tehtäviä arvostelulla on.

b. Pääkirjoitus
Lähdetiedot:
Kuvaa lyhyesti pääkirjoitusten aiheet ja selvitä tekstien teesit.
Selvitä, ketkä ovat pääkirjoituskirjoittajia ja mitä varten pääkirjoitukset ovat. Huomaa, että sanoma- ja aikakauslehtien pääkirjoitusten tavoitteet saattavat poiketa toisistaan.

c. Yleisönosastokirjoitus
Lähdetiedot:
Kuvaa lyhyesti yleisönosastokirjoitusten aiheet ja selvitä niiden teesit.
Millainen merkitys yleisönosastokirjoituksilla on lukijoille, lehdelle ja yhteiskunnalle?
Miksi kutsutaan yleisönosastokirjoitusta, joka jatkaa aiemmin ilmestyneen tekstin käsittelemää aihetta?
Millainen on mielestäsi hyvä yleisönosastokirjoitus?

d. Kolumni
Lähdetiedot:
Kuvaa lyhyesti kolumnien aiheet ja selvitä niiden teesit.
Millaiselle lukijakunnalle tekstit on suunnattu?
Tutki kolumnien tyyliä. Millaisia ne ovat ilmaisutavoiltaan?
Pohdi, miksi kolumnit ovat suosittuja sekä sanoma- että aikakauslehdissä.

e. Mainos
Lähdetiedot:
Millaiselle kohdeyleisölle mainokset on suunnattu? Mistä sen huomaa?
Millaisin argumentein mainokset myyvät tuotetta?
Arvioi, miten onnistuneita mainokset ovat.

f. Pakina
Lähdetiedot:
Mitä aiheita lukemasi pakinat käsittelevät? Millaisen mielipiteen kirjoittaja välittää lukijalle?
Mitkä ovat pakinan keskeisiä piirteitä?

g. Blogi
Blogeista on tullut Internetin myötä lukijoiden ja kirjoittajien suosima tekstilaji.
Mikä mielestäsi selittää blogien suosiota?
Miten blogit eroavat tavallisimmista lehtitekstilajeista, kuten kolumnista, yleisönosastokirjoituksesta tai arvostelusta?

h. Omat tekstit
Perehdy kahteen edellä käsitellyistä tekstilajeista muita tarkemmin. Lue malleja ja kirjoita kaksi tekstiä, joissa jäljittelet lukemiesi tekstilajien keskeisiä piirteitä. Käytä myös kuvia osana tekstiäsi, jos se on tekstilajille ominaista.

 

2. TUOMIO VAI HUOMAUTUS – VAI EI KUMPAAKAAN?

Lehtitekstejä voidaan tietenkin kieltää lakien perusteella, samoin kuin vaikkapa elokuvia. Tähän ei yleensä ole tarvetta. Kuitenkin on hyvä tutustua lainsäädännön rajoituksiin.

Hyvää journalistista tapaa valvoo Suomessa Julkisen sanan neuvosto.

JULKISEN SANAN NEUVOSTO

  1. Lue journalistin ohjeet. Tuleeko mieleesi jokin tapaus, jossa näistä ohjeista on mielestäsi poikettu?
  2. Mikä on Julkisen sanan neuvosto, keitä siihen kuuluu, ja miten se toimii?
  3. Ketkä voivat lähettää kanteluita JSN:oon?
  4. Tutustu kahteen Julkisen sanan neuvoston vapauttavaan päätökseen ja kahteen JSN:n antamaan huomautukseen. Oletko samaa mieltä päätöksistä ja niiden perusteluista?
  5. Mikäli toimittaja on rikkonut lakia, asia viedään JSN:n sijaan oikeuslaitoksen käsiteltäväksi. Etsi jokin esimerkkitapaus, jossa toimittaja on tuomittu.  

 

3. TÖRKYTABLOIDIT

Lue Laura Saarikosken blogiteksti Tunnontuskainen toimittaja: näin törkytabloidit toimivat. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä tarkoitetaan termillä tabloid(i)?
  2. Etsi tekstistä kolme Peppiattin väitettä tabloidlehdistöstä. Ovatko väitteet mielestäsi totta suomalaisesta mediasta? Perustele kantasi esimerkkitapausten avulla.
  3. Peppiatt päätyi lehtityöhön ensin täysin alalle kouluttautumattomana, sitten kolmen kuukauden toimittajakurssin jälkeen. Millainen on yleensä suomalaisen toimittajan koulutus? Valitse kolme iltapäivä- tai skandaalilehdistön toimittajaa, joiden koulutustaustat ja työhistorian pystyt esimerkiksi netin avulla selvittämään. Vertaa heidän koulutustaan Peppiattin koulutukseen. Uskotko koulutuksen vaikuttavan siihen, millainen moraali toimittajalla on? 
  4. Peppiatt sanoo, että yksi toimittajan määritelmä on, että hän kertoo asioita, jotka ovat uusia, tärkeitä ja relevantteja. Katso netistä tai oppikirjoista myös uutiskriteereitä. Valitse sitten jostakin lehdestä kolme uutista tai artikkelia. Sopivatko määritelmät valitsemiisi teksteihin?
  5. Peppiatt sanoo myös, että hänen kirjoituksensa vetosivat tunteisiin, eivät järkeen. Yleisestikin on väitetty, että uutisointi on viihteellistynyt ja henkilöitynyt, millä tarkoitetaan muun muassa sitä, että asioista kerrotaan paljon henkilöiden kautta, ei itse asioina ja ilmiöinä, ja että uutisia rakennetaan samaan tapaan kuin tarinoita. (Peppiattkin mainitsee esimerkiksi tarinalle tyypillisen pahiksen roolin.) Poimi viime ajoilta jokin esimerkkitapaus, joka tukee näkemystä uutisoinnin draamallistumisesta ja henkilöitymisestä.
  6. Peppiatt kertoo myös: ” Monet toimittajat, jotka yleensä ajattelevat itseään ihmisinä, jotka kyseenalaistavat kaiken, ovat nielleet tämän todellisuutta suuremman tarinan. He ajattelevat julkkiksia ’reiluna riistana’, jota saa ahdistella. Ihminen, joka on ollut televisiossa, ei enää ole todellinen ihminen, jolla on elämä ja tunteita ja perhe, ja johon tabloidjutut vaikuttavat.” Muistatko itse viime ajoilta sellaisia lehtijuttuja, jotka olisivat saaneet Sinut miettimään, miksi juttu on julkaistu ja miten se vaikuttaa siihen henkilöön, josta on kirjoitettu, sekä hänen perheeseensä ja lähipiiriinsä? Milloin on mielestäsi perusteltua kertoa esimerkiksi henkilön syrjähypyistä tai rikostaustasta ja miksi? Voit peilata ajatuksiasi esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen Rikoksen tekeminen ei ole yksityiselämää.
  7. Ota selvää, mikä on Ilta-Sanomien ja Iltalehden levikki Suomessa. Uskotko esimerkiksi näiden iltapäivälehtien muokkaavan lukijoiden maailmankuvaa samaan tapaan kuin Peppiatt kertoo muun muassa Daily Starin ja The Sunin tekevän?

4. TAVIKSESTA JULKKIKSEKSI

  1. Monissa ohjelmissa taviksilla on mahdollisuus päästä julkisuuteen. Jotkut osallistujat yllättyvät, kun julkisuus ei jääkään pelkkään televisioon eikä välttämättä ole pelkästään myönteistä. Iltasanomat ja tv-kanava Nelonen kuuluvat yhä samaan Sanoma Oyj-konserniin, ja MTV3 ja sen omistama Sub kuuluivat vuoteen 2005 saakka muun muassa Iltalehteä kustantavalle Alma Medialle, joka myi ne sittemmin ruotsalaiselle niin ikään lehtiäkin kustantavalle Bonnierille. Lehdille on hyötyä ohjelmien tunnettuudesta ja ohjelmille puolestaan siitä, että niitä käsitellään lehdistössä – lukijoitten ja katsojien saamiseksi kannattaa siis repiä näyttäviä otsikoita osallistujista. Mieti seuraavia kysymyksiä:
  1. Seuraavat otsikot ovat lehdistä ja netistä poimittuja. Miten suhtaudut niihin? Tv-ohjelman Maajussille vankeustuomio; Kolmella Idols-semifinalistilla kyseenalaista menneisyyttä, rattijuopumus, huumeita, pornokuvia; BB-Antti tuomittiin vankeuteen – huumeita ja pahoinpitely; BB-Suvi avautui sukupuolitaudistaan; Kolmella BB-asukkaalla ollut sukupuolitauti; Kunnanvaltuusto erotti maajussi-Toman; Unelmien Maajussi-pari asumuserossa
  2. Olisitko halukas itse menemään johonkin tv-ohjelmaan silläkin uhalla, että oma ja perheesi elämä muuttuisi ainakin joksikin aikaa julkiseksi? Onko perheessäsi sellaisia asioita, joita et toivoisi käsiteltävän julkisesti? Ovatko esimerkiksi avioerot, keskenmenot, syrjähypyt ja sairaudet asioita, jotka olisit itse valmis jakamaan julkisesti?
  1. Lue Arno Kotron oma essee hänen toimittamastaan teoksesta 10 kirjettä ylioppilaalle. Miten Kotro nykyään suhtautuu saamaansa julkisuuteen? Miten hän suhtautui siihen aiemmin? Ovatko hänen reaktionsa mielestäsi ymmärrettäviä?

 

5. PUOLUELEHDET  JA SITOUTUMATTOMAT LEHDET

On tyypillistä, että ihmisten on helpompi omaksua vahvistusta omille ennakko-oletuksilleen kuin uutta tietoa. Niinpä esimerkiksi lehdet tilataan monesti puoluekannan mukaan: keskustalaiset lukevat oman puolueensa äänenkannattajalehtiä, kokoomuslaiset omansa ja vihreät omansa.

  1. Selvitä, mitkä ovat eri puolueiden pää-äänenkannattajalehtiä tai oman alueesi eri puolueiden äänenkannattajia. Lue sitten kahdesta eri puolueisiin poliittisesti sitoutuneesta lehdestä artikkeli samasta ajankohtaisesta aiheesta. Huomaatko eroja uutisoinnissa? Mieti sekä näkökulmia että painotuksia. 
  2. Mainitse suurilevikkisiä sitoutumattomia lehtiä. Onko niiden uutisointi mielestäsi neutraalia? Poimi esimerkkejä näkemyksiesi tueksi.

6. TOIMITTAJAT ILMAN RAJOJA

Tutustu sivustoon Reporters Without Borders

  1. Mihin Reporters Without Borders pyrkii?
  2. Millaista tietoa saat maailman ihmisoikeus- ja sananvapaustilanteesta sivuston avulla?
  3. Millaisia ajatuksia sivusto Sinussa herättää?
  4. Hae myös sanoilla toimittajat ilman rajoja. Millaisia tekstejä saat nähtäväksesi? Mikä niistä herätti eniten kiinnostustasi ja miksi?

7. PEN

Tutustu sekä kansainväliseen PENiin että Suomen PENiin.
Miten järjestö eroaa Reporters Without Borders –järjestöstä? Mitä yhtymäkohtia niiden toiminnalla on?

8. SANANVAPAUTTA VAI KUNNIANLOUKKAUKSIA?

Lue Kari Huhdan kolumni Sananvapaus ei ole kivaa ja vastaa kysymyksiin.

  1. Millaisia keinoja hallitukset ovat käyttäneet lehdistönvapauden rajoittamisessa?
  2. Mitkä kolme eri astetta Kari Huhta mainitsee sananvapauden rajoittamisessa?
  3. Huhta mainitsee helmikuulta 2012 joitakin esimerkkejä tapauksista, jotka ovat Suomessa olleet haasteita sananvapauden puolustajille. Mitkä asiat tällä hetkellä ovat mielestäsi sellaisia, joiden vastaanottamista tiedotusvälineistä pidät vastenmielisenä mutta jotka kuitenkin sananvapauden nimissä kuuluvat julkisuuteen?
  4. Mitä seuraa, jos esimerkiksi perussuomalaisten monien mielestä epämiellyttäviä ja sopimattomia mutta lain rajoissa olevia puheita sensuroitaisiin? Mitä puheenvuorojen sensuroinnista seuraa niiden esittäjille? Entä puolueelle? Entä tiedotusvälineiden uskottavuudelle?
  5. Toisaalta perussuomalaiset itse ovat helposti turvautumassa kunnianloukkaussyytteisiin. Lue esimerkiksi Jarkko Tontin artikkeli Kunnianloukkaus ja sananvapaus teoksesta Vapaasanakirja. Hae myös netistä sanoilla Halla-aho ja kunnianloukkaus. Katso myös Ville Rannan perussuomalaisilta saamaa palautetta.

9. PILAKUVAT

 

Pilakuvat ovat sanomalehtien suosittu tekstilaji, jolle on ominaista tarttua ajankohtaisiin aiheisiin huumorin keinoin. Etsikää Googlen kuvahausta tai Facebookista Ville Rannan sarjakuvia / pilakuvia ja esitelkää niitä toisillenne seuraavien kysymysten avulla.

  • Mitä aihetta kuva käsittelee?
  • Keitä kuvassa on?
  • Mitä kuvassa tapahtuu ja missä suhteessa henkilöt ovat toisiinsa?
  • Havainnoi kuvan sommittelua. Mihin huomio kohdistuu? Millä keinoin kohde on tehty näkyväksi?
  • Mihin huumori perustuu? Mitkä ovat huumorin keinot?
  • Minkä kannanoton kuva esittää? Mistä sen voi päätellä?
Millaisia ajatuksia ja kommentteja kuva herättää?