Valikko

Etusivu >> Pedagogiikka >> Lue kirja

LUE KIRJA

Tämä osio ohjaa tarkastelemaan vaikuttavaa kirjallisuutta. Luettavissa on niin nykykirjallisuutta kuin ”kiellettyjä kirjojakin”, teoksia, joita on sensuroitu tai joihin on kohdistunut sensuurivaatimuksia.

1. Kirjoista keskustellen ja kirjoittaen

Muodostakaa ryhmät ja valitkaa yhteinen luettava listasta.
Keskustelkaa teoksen pohjalta ja pohtikaa annettuja kysymyksiä.
Kirjoita keskusteluiden jälkeen pohdiskeleva essee lukemastasi teoksesta.
Oma ja läheisten elämä kirjoihin ja kansiin

  • Millaisia eettisiä ongelmia liittyy siihen, että kirjailija kertoo omasta tai läheistensä elämästä?
  • Miten lukijaan vaikuttaa tieto siitä, että tapahtumat perustuvat ainakin joiltain osin todellisuuteen?
  • Taustatietoja on mainittu kunkin teoksen yhteydessä.

Riikka Alaharja, Maihinnousu (Jukka Petäjä, HS 24.10.2012 Kirjailija lainaa ihmisiä oikeastakin elämästä)
Susanna Alakoski, Sikalat
Juha Itkonen, Seitsemäntoista
Karl Ove Knausgård, Taisteluni
Kreeta Onkeli, Ilonen talo (http://koti.phnet.fi/saureh/onkeli.htm)
Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava; Punainen erokirja (Pekka Hiltunen, Image 08/2011, Itsensä paljastaja)
Tuula-Liina Varis, Kilpikonna ja olkimarsalkka

Rikolliset kirjailijat
Joissakin teoksissa paljastuu, että kirjailija on tehnyt jotakin rikollista.

  • Miten tieto kirjailijan rikollisesta toiminnasta vaikuttaa lukukokemukseen?
  • Voidaanko teosta pitää todistusaineistona?

Luca Moconesi, (Marco Casagrande), Mostarin tien liftarit (ks. wikipedia)
Chirster Kihlman, Ihminen joka järkkyi (ks. wikipedia)
Arno Kotro, Christer Lybäck, Veitsen terällä

  • Olisiko selviytymistarinaa julkaistu, jos kunnolliseksi kansalaiseksi muuttuva päähenkilö olisikin syyllistynyt tappoon tai murhaan?

 

Kirjalija kysyy ja kirjoittaa
Monet kirjailijat keräävät tietoa teoksiinsa haastatelluilta.

  • Millaisia eettisiä ongelmia liittyy siihen, että nämä ihmiset tuodaan julkisuuteen omilla nimillään?
  • Mitä konkreettista vaaraa voi näille ihmisille seurata?
  • Miten haastateltuja voi suojella?
  • Kabulin kirjakauppiaan kirjoittaja ei kertonut kirjoittavansa kirjaa niille ihmisille, joiden elämää hän oli tarkkailemassa. Millaisia eettisiä ongelmia hänen toimintaansa liittyi? Miten kirjailija voi puolustaa toimintatapaansa?
  • Miten lukukokemukseen vaikuttaa se, että kertomukset perustuvat todellisiin kokemuksiin?
  • Mitä yhteiskunnallista merkitystä on sillä, että ihmiset kertovat tarinoitaan?

Samuel Beah, Lapsisotilaan muistelmat
Barbara Demick, Suljettu maa
Mende Nazer & Damien Lewis, Orja
Åsne, Seierstad, Kabulin kirjakauppias
Kathryn Stockett, Piiat (Huomaa, että teos on kirjailijan omien sanojen mukaan valtaosaltaan fiktiota.  Siinä kuitenkin käsitellään juuri kirjailijan etiikkaa.)
Ville Tietäväinen,  Näykymättömät kädet

Intertekstuaalisuutta vai plagiointia?
Intertekstuaalisuus kuuluu kirjallisuuteen, ja viittaukset toisiin teoksiin luovat merkityksiä luettavaan teoksiin, kun vain viitteen tunnistaa. Kirjallisuuskeskustelussa nousee säännöllisesti esiin kysymys tarkoituksenmukaisten viittausten ja luvattoman kopioinnin erosta. Näkökulman avaamiseksi on tärkeää lukea myös teos, johon viitataan runsaasti. Tutustu myös blogiin Luetut, lukemattomat.

  • Milloin intertekstuaalisuus on hyvä ja kiinnostava osa teosta, milloin on kyseessä teksti- tai ideavarkaus?
  • Miten kirjailija voi mielestäsi puolustautua plagiaattisyytöksiä vastaan?

Anja Sellman, Arabian Lauri (Evelyn Waugh, Mennyt maailma)
Anja Snellman, Pelon maantiede,  Ivana B (Donna Tartt, Jumalat juhlivat öisin)
Yann Martel, Piin elämä (Moacyr Sliar, Max and the Cats)
(Booker winner in plagiarism row ja
Tiger in a Lifeboat, Panther in a Lifeboat: A Furor Over a Novel )

Tarvitaanko todistusvoimaa?
Monet kirjailijat ovat tuoneet teoksissaan esille yhteiskunnallisen sorron, sananvapauden rajoittamisen ja ihmisoikeuksien häikäilemättömän polkemisen siltä pohjalta, että ovat joutuneet itse niitä kokemaan. Tällaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi Anne Frank, Imre Kertész ja Marjane Satrapi. Jotkut kirjailijat ovat kirjoittaneet vaikeista ajoista sukulaistensa tai tuttaviensa kokemusten pohjalta. Tällaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi Sofi Oksanen, Bernhard Schlink ja Mark Zusak. Yleensä historiallisten romaanien henkilöt ovat fiktiivisiä, eikä heille välttämättä ole todellisia esikuvia. Tällaisia teoksia ovat kirjoittaneet muun muassa Khaled Hosseini ja Gerald Green.

  • Onko omaelämäkerrallinen teos väistämättä vaikuttavampi ja todistusvoimaisempi kuin fiktiivinen teos?

Anne Frankin päiväkirja
Gerald Green, Polttouhrit
Imre Kertész, Kohtalottomuus
Sofi Oksanen, Puhdistus,
Marjane Satrapi, Persepolis
Schlink, Lukija
Mark Zusak, Kirjavaras
Art Spiegelman, Maus

YHDESSÄ POHDITTAVIA KYSYMYKSIÄ

  • Kirjailijoita koskevat esimerkiksi painovapauslaki ja rikoslaki, jossa säädetään muun muassa kunnianloukkauksesta. Lainaamista säätelee tekijänoikeuslaki. Pitäisikö näiden lakien lisäksi kirjailijoilla olla eettiset ohjeet, kuten journalisteilla ja tietokirjailijoilla on?
  • Facebookissa olevat tiedot ovat julkisia ja kenen tahansa, esimerkiksi kirjailijan tai elokuvakäsikirjoittajan, käytettävissä. Pohdi, millaisia seurauksia sillä voi olla.

AVAA TEOS MUILLEKIN
Henrik Langen 90 kirjaklassikkoa kiireisille tiivistää maailmankirjallisuuden kuuluisat klassikot neljään ruutuun, joissa ensimmäisessä ruudussa lukee teoksen nimi ja kirjailija. Fontissa on usein näkyvissä teoksen tyylilaji. Teoksen keskeiset tapahtumat on mahdutettu muihin kolmeen ruutuun. Tehkää lukemistanne teoksista neliruutuiset sarjakuvat ja vertailkaa valmiita sarjakuvia keskenään.

2. TEHTÄVIÄ KIELLETTYIHIN KIRJOIHIN

A) KIELLETYT KIRJAT JA SENSUURIN SYVIN OLEMUS
Sivustolla Kielletyt kirjat on luettelo Suomessa ja ulkomailla sensuroiduista teoksista. Tutustu listaan.

  • Mitkä ovat mielestäsi naurettavimmat perustelut teosten sensuroimiseksi.
  • Pohdi, mitkä ovat sensuurin taustalta löytyvät syyt.
  • Tutustu koko sivustoon, jossa selitetään kirjasensuuria, siihen johtavia syitä ja sen seurauksia. Vastaa tekstin pohjalta seuraaviin kysymyksiin.

1. Mitä tarkoitetaan sensuurilla?
2. Sensuuri voidaan jakaa ennakko- ja jälkisensuuriin. Keksi esimerkki kummastakin.
3. Miten sensuuri voidaan määritellä suhteessa lakiin?
4. Mikä vähentää sensurointia? Miksi luulet näin olevan?
6. Millaista oli natsi-Saksan kirjasensuuri?
7. Kuvaile Neuvostoliiton kirjasensuuria.
8. Milloin ja mitä on sensuroitu USA:ssa? Miksi?
9. Anna esimerkkejä muun maailman kirjasensuurista.
10. Ketkä ovat sensoreita, ts. ihmisiä jotka vaativat teoksia sensuroitavaksi?
11. Mitkä ovat tyypillisimmät syyt sensuurin takana?

B) KIRJALLISUUSESSEE VAIHEITTAIN
Linkkinä on lista teoksista, joita on sensuroitu. Etene teosten käsittelyssä vaiheittain:
1. Lue valitsemasi teos.
2. Kirjoita lyhyt teksti (50 - 100) sanaa, jossa tarkastelet, millaiset taustatiedot teoksen ilmestymisajankohdasta, kirjailijasta tai teoksen vastaanotosta auttaisivat teoksen ymmärtämisessä.
3. Hanki teokseen liittyvää taustatietoa.
4. Kirjoita teksti, jossa tarkastelet, miten taustatieto auttoi sinua ymmärtämään teoksen maailmaa (200 - 300 sanaa).
5. Kirjoita teoksen pohjalta essee valitsemastasi näkökulmasta, joka voi olla esimerkiksi sensuuri, päähenkilö ja hänen kehityksensä, kahden henkilön välinen suhde, sivuhenkilön merkitys teoksessa tai yhteiskunnallinen tilanne.

 

3. AVAA NOVELLI


Lue Terhi Rannelan novelli Sanojen vapaudesta kokoelmasta Yhden promillen juttuja (Otava 2012) ja vastaa kysymyksiin.

1. Millaista tilannetta novelli kuvaa? Mitä on tapahtunut aiemmin?
2. Tarkastele Najibin suhtautumista a) haastattelupyyntöön, b) haastattelutilanteeseen, c) haastatteluun, jonka toimittaja on lähettänyt julkaistavaksi.
3. Millainen näkemys Asadilla on toimittajan etiikasta? Millaisia seurauksia hän uskoo lehdessä ilmestyvällä haastattelulla olevan?
4. Mitä "Maassa maan tavalla" tarkoittaa Asadin sanomana?
5. Miten novellissa rakennetaan kuvaa siitä, että novellissa käsitellään nimenomaan maahanmuuttajien elämää?
6. Tarkastele novellin kerrontaa. Missä kohtaa on kuvausta, missä suoraa kerrontaa, missä dialogia? Miten niissä käytetään eri aikamuotoja?
7. Toimittajan ääni tulee kuuluviin referoituna molempien nuorten kautta. Millaisen kuvan hänestä saa toisaalta Asadin, toisaalta Najibin kertomana?
8. Tarkastele, missä novellin kohdassa kertoja tuntuu muuttuvan. Pohdi, mitä sillä tahdotaan kertoa.
9. Miten novellin nimi avaa tulkintaa?
10. Novelli on ilmestynyt kokoelmassa Yhden promillen juttuja. Miten novellia voi tulkita kokoelman nimen näkökulmasta?